Pussaava tokofantti

Tänään treenattiin tokoa kivalla menestyksellä. Kiira ei sekoittanut jääviä ja kaukot upposivat kaaliin eli minun möhköfanttini oli suorastaan tulessa tänään. Juuri jäävien erottelua olin ajatellut treenata, mutta se osoittautui turhaksi. Ehkä arjessa tekemäni makaamisen ja seisomisen erottelu on sittenkin tuottanut jotain tulosta. Mahtavaa, jos tämä ikuisuusongelma on tällä selätetty, mutten olen vähän skeptinen.

Kaukot toimivat kivasti. Olen treenannut niitä Kiiran kanssa joskus sata vuotta sitten, joten niiden palauttelu mieleen vaati etäisyyden lyhentämistä metriin, mutta nopeasti pääsin jo muutaman metrin päähän. Kaukot tarvitsisivat nopeutta niin kuin kaikki Kiiran liikkeet mutta muuten ne ovat ihan kivat. Tosin nyt olen taas hieman pyöritellyt mielessäni pitäisikö minun sitten kuitenkin opettaa Kiira pitämään etutassut paikoillaan takatassujen sijaan. En osaa päättää.

Teimme myös seuruuta sekä vasemmalla että oikealla puolella. Oikeanpuolen seuruu on vasta suoran perusasennon hakemista, mutta vasen alkaa hiljalleen muotoitua sellaiseksi kuin sen haluan. Kiira tosin edelleen alkaa poikittaa heti, kun vire nousee. Olen ollut vähän jumissa sen kanssa. Kiira muuten tosiaan leikkii paremmin ja paremmin joka kerta. Itsestäni en voi sanoa samaa. Heitin tänään tennispallolla itseäni päähän ja vähän sen jälkeen noutokapulan seinään. 

Treenien jälkeen lähdettiin tavalliseen tapaan ulos lenkkeilemään ja kuvailemaan. Minä halusin hyvän kuvan siitä, kun Kiira pussaa, mutta en oikein onnistunut, kun Kiira oli vähän turhan kiihkeällä tuulella. Sain kuitenkin kuvan siitä kuinka Kiira syö Tiinan naamaa. On se jo jotakin. Ulkoilun jälkeen olikin sitten aika muokata kuvat ja videot. Tosin teidän lukijoiden kauhuksi löysin youtuben videonmuokkaustyökalun, mutta en sentään innostunut siitä niin paljon kuin Kiiran pusukaveri Tiina, jonka taiteelliseen tuotantoon voi tutustua tässä. Kiira suosittelee. Se on sentään videon päätähti.