Mitä tänään syötäisiin?

Siitä on nyt puoli vuotta, kun päätin aloittaa barffaamisen. Lukekaa ihmeessä postaukseni Barffatako vai eikö? mikäli mietitte mistä kaikki tämä lähti. Nyt puoli vuotta tuon postauksen jälkeen voin sanoa, että barffaus ei ole ollut ollenkaan niin vaikeaa kuin aluksi pelkäsin. Vaikka ei tämä ihan helppoakaan ole ollut. Minulla tosiaan on mennyt näin monta kuukautta ennen kuin olen löytänyt Kiiralle sopivan ruokavalion. Esimerkiksi syksyllä Kiira pääsi lihomaan juoksujen aikana. Talvea vasten vähentyi liikunta, enkä tajunnut pienentää annoskokoja. Siihen kun vielä yhdisti juoksut niin johan pääsi tyttö turpoamaan.

Meillä syödään nykyään kerran päivässä noin 400g. Kaksi kertaa päivässä oli liian usein, sillä ruoka ei selvästi maistunut aamuisin. Joka toinen päivä pyrin antamaan lihaisia luita ja joka toinen päivä lihaa tai sisäelimiä. Olen toisin sanoen siirtynyt 60/40 mallista 50/50 malliin. Lohta Kiira syö kerran viikossa. Meillä yleisimmin tarjotut lihat ovat poro, lammas ja kalkkuna sekä usein myös sika ja kana. Hevosta ja nautaa on suurinpiirtein yhtä usein. Olen myös kokeillut koirilleni ankkaa, hanhea ja hirveä. Tällä hetkellä pakastimessa odottaa kokeilua peura ja fasaani.

Kiira on aina syönyt kaiken minkä vain keksin tarjota, mutta riistasta se ei selvästi erityisemmin pidä.  Poron ja hirven luut syödään hitaasti. Tykkään kuitenkin antaa riistaa koska se yleensä on melko vähärasvaista. Sian jauheliha ja possun kylkiluut taas ovat Kiiran ehdottomia suosikkeja. Kiira myös selvästi pitää kaikista kovista luista, vaikka niiden antamista olen nyt vähentänyt reilusti alkuajoista lähtien, koska ne vetivät vatsan todella kovaksi todella helposti.

Pakastimessa odottavat peura ja fasaani ovat Murren Murkinan uutuustuotteita. Kauppaan on nyt ilmestynyt Alkuvoima niminen tuotemerkki. Kyseessä on raaka valmisateria. Näissä tuotteissa on käytetty hieman erikoisempia lihoja, kuten nyt esimerkiksi peuraa ja fasaania, minkä takia itse päädyin kokeilemaan tätä ruokaa. Katsotaan miten nämä tulevat maistumaan. Saman tuotemerkin pakastetut kasvissosepalat (pinaatti, parsakaali, porkkana) meni kuin kuumille kiville kun tarjoilin sitä jäisenä makupaloiksi. 

Olen aika innoissani tästä uutuudesta. Toivon, että tästä voisi tulla hyvä ruoka Prinssille ja Samballe, sillä tuote on pakastettu 100g levyiksi. NEUn sahaaminen oikean kokoisiksi paloiksi on nimittäin melko rasittavaa. Toivottavasti nirsot Kiharat vain suostuvat syömään tätä ruokaa. Soitinkin heti äidille ja ehdotin kokeilemaan. Tämä ruoka on tosin mielestäni todella kallista. Kilon pussi maksaa viidestä seitsemään euroon. Ei tulisi mieleenkään ruokkia Kiiraa ja Neiraa tällä ruoalla, mutta Prinssi ja Samba syövät sen verran paljon vähemmän, että ajatus ei ole mahdoton.

Omasta mielestäni barffauksessa parasta on se, että saa kokeilla kaikkea uutta, kuten nyt esimerkiksi tämä alkuvoima tuotemerkki. Varmasti se on koirastakin kivaa maistaa uusia asioita. Ja jotenkin koen tärkeänä, että koiralla on tekemistä ruokansa kanssa. Kaikista erikoisin ostokseni viime aikoina on varmasti ollut kokonaiset lampaan sydämet. Kiira toisin sanoen sai pyöritellä pitkin asuntoa kokonaista sydäntä, eikä minua edes ällöttänyt, vaikka joskus olis ajatus varmasti etonut. Kai sitä vain on jo niin tottunut puolen vuoden jälkeen.

Paitsi että barffaaminen on hurjan hauskaa, koska koira saa käyttää hampaitaan joka päivä siihen mihin ne on tarkoitettu ja koira saa maistaa koko ajan uusia ihmeellisiä asioita, on barffaus selvästi parantanut Kiiran vointia. Kertaakaan emme ole joutuneet soittamaan eläinlääkärille. Nyt puoli vuotta seurattuani Kiiran vointia, minun on sanottava, että ikinä en tule siirtymään takaisin nappulalle. Silmät eivät rähmi enää juuri koskaan, hampaat ovat vitivalkoiset, hengitys ei haise, vatsa toimii loistavasti ja turkki on hyväkuntoinen. Ja ennen kaikkea Kiira nauttii syömisestä.