26. marraskuuta 2014

Kiira ja kiharat treenaa


Lumi tuli pari päivää sitten eikä se ole vielä sulanut pois. Tosin tällä hetkellä se on muuttunut pääasiassa vetiseksi loskaksi, mutta keskityn siihen, että sitä on edelleen maassa, enkä aio antaa kastuvien kenkien masentaa minua. Lumihehkutuksen lisäksi meille ei kuulu mitään ihmeellistä. Ennen lumen tuloa olimme muutamana päivänä treenaamassa tokoa. Seurakseni sain näinä päivinä Vienaa, Laikaa ja Aavaa.

Yhtenä päivänä minulla oli jopa kiharat mukanani. Prinssi oli todella innoissaan päästessään tekemään töitä ihan oikealle tokokentälle aivan kuin ihan oikea palveluskoira. Mitään se ei kyllä osannut, mutta se korvasi osaamattomuutensa leveällä hymyllä ja heiluvalla hännällä. Samba puolestaan keskittyi leikkimään ja hillumaan.

Molempien kanssa tein ihan vain sivulletuloa. Prinssi ei sitä enää juurikaan muistanut ja tarvitsi paljon käsiapua tajutakseen mitä ollaan tekemässä. Kyllä se muisti sieltä kuitenkin pikku hiljaa virkistyi. Samballa taas on oikeastaan ihan hyvä sivulletulo. Sellainen suora ja tiivis. Se vain tulee sivulle ihmeellisellä hypyllä. Mutta jos hyppinen tekee sivulletulosta sen mielestä kivaa niin antaa mennä vain. Hauskanpitoahan tämä on.


Kiira ei kauheasti tykännyt kiharoiden mukaan tulosta, koska se tarkoitti sitä, että minä treenasin jotain muuta kuin sitä. Ja sehän on kamalaa. Kiira ei olekaan vähään aikaan huutanut sillä tavalla kentän laidalla. Yleensä se odottaa ihan nätisti paikoillaan makoillen. Samanlainen Kiira oli vielä seuraavanakin päivänä kun kävimme treenaamassa Aavan kanssa. No, käytin sitten kehän laidalla patoutuvan energian hyväkseni noutotreeneissä. Sain viimeinkin noutoon vähän vauhtia. 

 

Seuruutakin olemme ottaneet. Vieläkin hiomme pallopalkan kanssa niitä muutamia askelia. Haluan seuruun, joka on iloinen, tiivis ja suora, mutta jossa koira ei kuitenkaa nojaa tai keuli, joten oikean kriteerin asettaminen on hieman haastavaa. Jotenkin minun on vaikea hahmottaa koska Kiira on tiivis mutta ei kuitenkaan vielä ihan kiinni reidessä. Mutta hiljaa hyvä tulee. Ainakin Kiirasta on tullut todella iloinen seuraaja kun olen malttanut edetä pienin askelin. 

Alokkaan liikkeistä kokeilin myös liikkeestä maatemenoa ja seisomista, jotka ovat siinä samassa jamassa, johon ne aikanaan jätinkin. Kiira sekoittaa ne toisiinsa. Minun on ruvettava häivyttämään liikkestä maakaamaan menemisessä pientä pysähdysaskeltani. Se on Kiiralle vihje makaamisesta sanallisen vihjeen sijaan. Tämän lisäksi otan lisää ärsykekontrollitreeniä muissa tilanteissa koska siitä ei koskaan ole mitään haittaakaan.

Näiden lisäksi olen aloittanut ruudun sheippaamisen ja tunnistusnoudon opettamisen. Ensimmäinen on ihan alkutekijöissään, ei Kiira osaa kuin hakeutua jonnekin nauhojen luokse, mutta tunnarit ovat edenneet todella nopeasti. Kiiran tausta hajuerottelusta teki tunnareiden opettelemisesta todella nopeaa. Vielä toistaiseksi minulla ei ole ollut häiriöhajuina juurikaan muita (eli vain yksi kapuloista haisee ihmiseltä) mutta olen siirtänyt kapulat jo ulos ja liittänyt mukaan ilmaisun. Ehkä vähän hosumisen makua.

Itse asiassa vaikka videolla on yksi hyvin onnistunut tunnari ja yksi melkein onnistunut, palaan kuitenkin sisään tekemään ihan puhdasta erottelua. Seuraavaksi ajattelin ottaa mukaan muiden ihmisten hajut häiriöksi. Pari kokeilua tein ulkona ja ne menivät aika vaihtelevalla menestyksellä. Varmuuden vuoksi palaan sisään vahvistamaan erottelua ilman ilmaisua.

1 kommentti:

  1. Hei muuten Jenny. Tuli mieleen tuohon liikkestä maahan menoon: entäs jos antaisit tietyn merkin koiralle AINA ennen liikkeestä maahan menoa, eli esim. taputat lapaan ja/tai annat vihjesanan ennen liikettä. Auttaa koiraa melkoisesti ja kun Kiira osaa vihjesanan/eleen niin voi olla helpompi häivyttää sitä sun pysähdystä.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Kommenttilaatikkoa saa käyttää keskustelupalstana, yhteydenottolomakkeena ja yleisenä purkautumiskanavana.