11. syyskuuta 2013

Raakaruokkijan arki

Ja taas on niska vääränä kannettu kotiin lihoja ja luita. En kuulu niihin onnellisiin arkkupakastimen omistajiin, jotka voivat tilata isoja määriä suoraan ovelle, vaan joudun joka kuukausi hakemaan uuden lastin lähikaupasta, koska pikkupakkaseen ei mahdu sen enempää. Onneksi raakaruokaa alkaa olla nykyään hyvin tarjolla melkein kaikissa eläinkaupoissa. 

Samasta syystä meillä syödään tosi vaihtelevasti kaikkea - mitä en pidä ollenkaan huonona asiana. Olen tarkka siitä, että joka kuukausi ostan reippaasti broilerinsiipiä, possun kylkirustoa, naudan mahaa, lohta joka viikolle, sisäelimiä treeneihin ja jonkin siipikarjan jauhettua lihaa. Melkein kaikki muu sen sijaan vaihtelee kuukaudesta toiseen. Usein meillä on lisäksi kalkkunankauloja sekä jonkin eläimen sisäelinseosta ja jotain jauhelihahässäkkää mutta loput voivatkin sitten olla mitä tahansa luomupossun saparoista naudan ydinluihin.


Koska olen säästelijäs opiskelija - tai siis haluan käyttää rahani mieluummin naksuttimiin ja kirjoihin - keräsin taas tänä syksynä nokkosia talven varalle. Nokkosrouhetta myydään tosi kalliilla, mikä on mielestäni aika hassua, kun niitä voi hakea ihan ilmaiseksi tuolta metsästä. Eilen poimimmekin kämppiksen kanssa ahkerina pussillisen nokkosia. Nyt ne ovat kuivumassa.

Jostain syystä löysimme melko vähän nokkosia. Mutta onneksi nokkonen tekee uusia versoja pitkälle syksyyn, joten toivoa vielä on, että löydämme lisää. Viikon tai parin sisällä pitäisi tehdä uusi lastillinen kasvismössöä ja olisi kiva saada nokkosta niihin. Nokkonen olisi niitä harvoja kasveja joille Neira ei ole allerginen ja jossa kuitenkin olisi ihan kivasti vitamiineja.

2 kommenttia:

  1. Mistä kaikkialta ostatte raakatuotteet? :) Musti ja Mirri ja varmaan Murren Murkina ainakin?

    Oliko teillä alussa ongelmia, ettei koiran vatsa olisi kestänyt tuota luuta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, Murren Murkina ja niiden tuotteet on aika kova sana. Sitten meillä syödään myös Musch -tuotteita. Niitä saa Faunataresta ja Megaeläimestä. Noista Mustin ja Mirrin Maukas -tuotteista en välitä. Sitten Haarajoella on sellainen ihana raakaruokakauppa kuin Fanimal, jossa on kaikenlaisia luomulihoja lähitiloilta. Siellä on myös Mur-kis tuotteita.

      Ja kyllä, aluksi oli vaikea tottua luihin, mutta kyllä se siitä lähti sujumaan. Olen tosin vähentänyt nyt kovan luun määrää ihan reippaasti ruoasta. Jatkuva luukakka ei mielestäni ole merkki tasapainoisesta ruokavaliosta.

      Poista

Kiitos kommentistasi! Kommenttilaatikkoa saa käyttää keskustelupalstana, yhteydenottolomakkeena ja yleisenä purkautumiskanavana.