8. syyskuuta 2013

Koirat vaihdossa

Vaihdoimme tänään koiria kämppiksen kanssa. Minun Kiirani lähti näyttelyyn Erican kanssa ja itse nappasin mukaan Vienan katselemaan tokokoetta. Sain kuulla jälkeenpäin Erican ja Kiiran päivän sujuneen oikein kivasti. Ilmeisesti Kiiran kehäkäytös oli ollut oikein hyvää, mutta tuomarin mielestä koira vaan oli tänään tosi ruma. Tuomari ei päässyt yli Kiiran väristä ja tulokseksi ropsahtikin sitten H. Arvostelusta voitte katsoa mitä kaikkea vikoja Kiirassa tänään oli. Tuomarina toimi tänään Czeglédi Attila Unkarista. 

"Right sized bitch. Typic head. Nice [...] and front asembly. Deep enough body. Good topline. Moderate rear. Slightly cow-hocked. Untypical washed fawn color. Narrow [...]. Turn in fron feet. Loose elbows." H


Itse en kuitenkaan viettänyt päivääni koiranäyttelyn melussa vaan kaverin tokokoetta katsomassa. Mukanani minulla oli lainakoirana Viena harjoittelemassa rauhoittumista. Viena osasikin olla tosi mallikkaasti kuuntelu- ja katseluoppilaana tokokokeissa. Jonain päivänä se pääsee vielä itsekin osallistumaan. Tänään kuitenkin otimme vasta kontaktin, perusasennon ja paikallaolon alkeita siinä häiriössä. 

Vienalla on melko huono keskittymiskyky, mutta onneksi se motivoituu todella hyvin leluista, joten en usko, että keskittymiskyvyn puutteesta loppujen lopuksi on haittaa. Pitää vain muistaa pitää treenisessiot lyhyinä. Hyvä opetus minulle muutenkin. Minulla on aivan liian usein tapana treenata auttamattomasti liian pitkiä sarjoja ilman kunnollisia taukoja. Nostan kriteeriä myös liian nopeasti. Viena ei salli sellaista. 

Oli muuten todella kivaa viettää päivä lainakoirani kanssa. Vienalla on aivan mielettömän ihana luonne. Se on sellainen avoin hassuttelija, jokapaikanhöylä, bileprinsessa, jolle ei voi olla vihainen. Onhan sillä huonotkin puolensa, mutta sen huonotkin puolet ovat minusta viehättäviä. Itse asiassa vaikka Kiira on tietenkin elämäni koirani, täydellinen peilikuva minusta, on Vienassa jotakin sellaista, joka sytyttää.

18 kommenttia:

  1. Mä oon naureskellut tälle kuvalle, miten noi Elsan takajalat näyttävät noin veteliltä?:D Miten tolleen voi edes ponnistaa.:D Kiva kun tulit seuraksi tokokokeeseen, olipa joku jolle purkaa sitä jännitystä ja jauhaa ajatuksia ääneen sata kertaa.:P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mä en kanssa tiedä mitkä spagettijalat Elsalla oikein on. :D

      Poista
  2. Miksi tokokokeessa pitää rauhoittua? Mun koirien ongelma on aina ollut se että ne ovat liian rauhallisia koepaikalla ja sitten tekevät kuin lahnat, teknisesti ihan ok mutta ilman mitään virtaa tai intoa.
    Eikö tokokokeessa nimenomaan pitäisi nostaa koiran mieliala nollasta sataan?
    Tajusin varmaan jotakin väärin tässä?

    Vienan keskittymiskyky ei koskaan ollut mielestäni mikään huono? Sekin on hyvin rakennettavissa siihen suuntaan kun haluaa, en usko että koiralla on synnynnäisesti huonoa keskittymiskykyä, mutta hyvin sellaisen saa aikaan jos palkka on huono eikä koira pääse/saa nostaa kunnon virettä tai viettiä.
    Miksi keskittyä jos muualla on aina jotain parempaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koiran täytyy oppia rauhoittumaan ennen ja jälkeen koesuorituksensa. Toisille koirille tämä on helpompaa kuin toisille. Esimerkiksi äitini villakoiramiksit ovat todella herkkiä hääräämään, piippaamaan ja haukkumaan. Niiden on vaikea rauhoittua häiriössä. Viena on aina ollut tosi hyvä rauhoittumaan tarvittaessa ja nostamaan kierrokset aivan yhtä nopeasti - mutta yleistämistä ei voi mielestäni tehdä liikaa.

      Ja joo. Olet täysin oikeassa, että motivoinnistahan siinä on kysymys, saako koiran tekemään vai ei. :D Tarkoitin vain että toiset koirat kestävät opettelun alkuvaiheissa helpommin pitempiä sarjoja kuin toiset. Kiira ja Prinssi ovat pennusta asti malttaneet yrittää ja yrittää, mutta esimerkiksi Viena ja Samba kiinnostuvat herkemmin muista asioista, jos vahvisteväli kasvaa liian nopeasti liian pitkäksi.

      Poista
    2. Aaaa no nyt tajusin! Mä ajattelin että ymmärsinkin jotain väärin!

      Mä oon tehny useita viikkoja töitä että saisin koirat kunnolla viettiin ja tekemään jotain kunnolla. Ennen koetilannetta järjetön ponnistelu ja hetsaaminen että saan vireet kuntoon. Ei tulisi kysymykseenkään rauhoittaa näitä lahnoja yhtään enempää, nehän vaipuisivat varmaan koomaan. Ollaan S&Z:n kanssa käyty treeneissä etsimässä sitä ON-nappulaa OFFin sijaan koska mä olen onnettoman passivoiva ohjaaja.
      Eilen näyttelyssäkin olin ilmeisesti niin tylsä että Zeus meinasi käydä nukkumaan...

      Poista
    3. Hyvää harjoitusta tuo koepaikalla rauhoittuminen. Koira joka osaa levollisesti odottaa omaa vuoroaan ja sitten suoritukseen siirryttäessä virittäytyä oikeaan tilaan, pärjää todennäköisesti paremmin, kuin koira, joka purkaa energiansa jo ennen vuoroaan.
      Keskittymiskyvyn suhteen tuskin on huolta, koirahan on vasta vajaan vuoden ikäinen, raakile vielä. Hiljaa hyvä tulee, kuten vanha sanontakin sanoo.

      Poista
  3. Sain vinkin blogitekstistäsi.

    Nyt asia mihin kommentoin ekana on se että olen nähnyt Kiiran paljon reippaanpanakin näyttelyssä. Nyt väisti kyllä ihan rankalla kädellä. Tuomari ei saanut katsoa hampaita ollenkaan enkä tiedä kun en katsonut kun en koko hommaa nähnyt että saiko se koskea Kiiraan ollenkaan. Hyvä että handlerikaan sai edes näytettyä hampaita tuomarille.. Väkisin ne sieltä jouduttiin kaivamaan.

    Hyvä meininki että oot saanut otettua koe häiriössä liikkeitä, varsinkin paikallaoloa :) siitä se lähtee. Ei omaan kuulosta ihan kauheän häiriöherkältä tai että olisi huono keskittyminen jos olet saanut onnistuneita liikkeittä. Tai enhän mä tiedä kuinka pitkää etäisyyttä on ollut esim. paikkallaolossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se tuomari kyllä halunnut katsoa niitä hampaita itse. Mun mielestä se ei katsonut niitä itse juuri muiltakaan vai näinkö sitten ihan väärin? Eikä se näyttänyt siltä, että tahtoi koskea Kiiraan muutenkaan? Kiira siinä alussa lähestyi tuomaria ja haisteli sen kättä mitä se ei ole aiemmin tehnyt. Tuomarihan väisti itse Kiiraa siinä tilanteessa ja lähti pois. Ja siinä hammastilanteessahan minä en ensin osannut näyttää niitä itse oikein ja siitä Kiira hermostui, kun niitä sitten jouduttiin katsomaan uudestaan. Oli Kiiralle uusi juttu.

      Poista
    2. Zeusta handlaillessani katsoi ainakin hampaat itse ja kopeloi sen läpi.
      Mutta selvä tämä, en tietenkään takkaan tiennyt tilannetta, en kuullut kehän reunalle asti mitä tuomari puhui, se oli vaan oma näkökulmani tilanteesta ja mitä kuulin myös muiden puhuneen.

      Poista
    3. Mitähän tähän nyt vastaisi... En ollut paikalla. Arvostelussa on rasti "rodunomainen lähestyttäessä" kohdassa. Sehän nyt ei tosin koskaan ole mikään varma merkki siitä onko koira käyttäytynyt toivotulla tavalla. Luotan Erican sanaan kuitenkin, koska hän tuntee Kiiran todella hyvin.

      Poista
    4. Sinister halusi tappaa tuomarit näyttelyaikanaan ja silläkin on rasti "rodunomainen lähestyttäessä"

      Pakko kyllä sanoa että oli tosi kaukana Kiiran parhaasta kehäkäytöksestä ja ulkoapäin katsottuna se oli pahan näköistä. Kiirahan peruutti melkein muutaman metrin ja iski takamuksensa maahan ja niitä hampaitahan sai sitten kunnolla kaivaa sieltä esiin. En sitten tiedä mitä siellä on tapahtunut, mutta kyllä se näytti siltä että Kiira sai aikamoisen paskahalvauksen ja ihmettelen jossei näyttelytreenissä tullut takapakkia.
      Ymmärtäähän sen todellakin kun on ollut raskas päivä aikaisemmin, Kiiran ja Sinisterin kaltaiset vaativat palautumisaikaa ilmeisesti pidempään.

      Poista
  4. Hei! Olen silloin tällöin lukenut blogiasi ja nyt kirjoituksesi sai minut kommentoimaan.. :)

    Mielestäni ei ole pennulle hyvä harjoitella rauhoittumista tokokoe paikalla... Häiriöpaikkoja on muitakin pilvin pimein, joissa voi harjoitella häiriötä (kaupunkien keskustat, lastentarhan pihojen lähistöllä, koirapuistojen lähistöllä yms yms.) Taustana ajatukselleni on nimenomaan viettien ylläpito koe-alueilla. En suinkaan tarkoita, että koiran pitäisi olla ihan "huiput" päällä kokoajan, mutta mielestäni myös liiallinen rauhoittuminen haittaa suoritusta. Rauhoittuminen kannattaisi mielestäni opettaa esim. autoon/häkkiin, eikä suinkaan kentän laidalle. Myöhemmemmällä iällä voi olla viettien/motivoitumisen nostaminen hankalaa, jos koira on pennusta asti opetettu "rauhoittumaan" kentän laidalle.

    En olisi myöskään huolissani Viennan keskittymisestä. Koira on vielä hyvin nuori ja ymmärtääkseni myös suhteellisen "viriili" yksilö. Iän ja harjoittelun myötä keskittymiskyky kasvaa. Voit myös miettiä onko palkka riittävän "arvokas", jotta keskittymiskyky säilyy harjoitellessa.

    Enpä ole kuullut aiemmin, että koira saa H:n näyttelystä vain koiran värin vuoksi. Usein tuomari laskee pisteitä juuri käytöksestä. Jos Kiiralla on mahdollisesti tullut ongelmia tuomarin lähestymisessä, suosittelisin että veisit tytön itse kehään. Kiira varmasti luottaa eniten sinuun ja voi näin tukeutua sinuun jos arkailu tuomaria kohtaan nostaa päätään. Lähestymisharjoitukset ovat tärkeitä myös muissakin lajeissa kuin vain näyttelyissä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan hyvä pointti, että koiran voisi klassisesti ehdollistaa koko tokokoetilanteeseen niin, että siellä ollaan todella korkeassa vireessä. Uskon kuitenkin, että on tärkeää, että myös koepaikalla koira osaa tarvittaessa olla rauhassa.

      Mitä tulee Kiiran H tulokseen niin en osaa varmasti sanoa mistä tulos tuli. Arvostelussa ei ollut tykätty väristä ja jaloissakin oli ilmeisesti vikaa. Kuulin myös että juokseminen ei ollut mennyt oikein nappiin. Mikään upea esiintyjä Kiira ei myöskään ole juuri tuon ujoutensa takia. Sitä en sitten tiedä miten paljon juuri tähän tulokseen Kiiran ujous on vaikuttanut. Muutamassa aikaisemmassa arvostelussa on ollut siitä kyllä mainintaa.

      Poista
  5. Nyt mun on kyllä pakko sanoa mielipiteeni. Varoituksena, raskas työpäivä takana ja ulosanti voi vähäsen olla töksähtelevää, kyselkää jos tahdotte tarkennusta. :D

    Ensinnäkin. Mä pidän koirillani hirvittävän tärkeänä sitä, että ne osaavat rauhoittua kisapaikoilla. Nimenomaan ennen ja jälkeen kehän. Ja mä nimenomaan olen opettanut jokaisen koirani rauhoittumaan kentän laidalle. Oli kyseessä sitten tokokoe, tai agilitykisat. En ole missään vaiheessa nähnyt minkäänlaista ristiriitaa koesuoritusten ja kentän laidalla odottelun välillä. Meillä on ihan omat keinot koevirittelyyn, suosittelen. Minä en ainakaan halua omistaa sitä kurkku suorana kentän laidalla huutavaa koiraa, jonka kierrokset on kaakossa ja stressikäyrä hipoo pilviä. Kiitos ei.

    Toiseksi. Mä en näe TOKON ja viettityöskentelyn idean yhteyttä. Tokossa, ainakaan alemmissa luokissa, ei tarvita viettiä mihinkään. Toko on teknistä suoritusta, PK-puolella arvostetaan viettiä. Meiltä on vähennetty pisteitä liian vietikkäistä suorituksista. Tokossa riittää vähempikin, kunhan tekniikka on kunnossa. Enkä tarkoita hitaita suorituksia, mutta niillähän ei nyt muutenkaan ole välttämättä mitään yhteyttä viettiin, voivat olla epävarmuutta tai hitauden vahvistamista tms.

    Kolmanneksi, musta on hirveän ikävää lukea, että toiset tulevat blogiin arvostelemaan kyseisen koiran kehäkäytöstä. Asiasta varmasti olisi voinut keskustella yksityisestikin, sekä minun kuulemani mukaan kys. koira EI ole peruuttanut tuomaria "montaa metriä". Itsehän en paikalla ollut, joten tämä ei välttämättä ole mikään absoluuttinen totuus. Totean vain sen, että vaikka mun koirista yksikään ei IKINÄ ole väistänyt tuomaria, tai osoittanut epävarmuutta ihmisiä kohtaan edes teini-iässään, niin ei hampaitten näyttäminen niillekään ole mikään superkivajuttu. Kyllä mullakin on koira istunut viimeksi porissa hampaiden näytössä, ja sillä koiralla ei ainakaan ole tippaakaan epävarmuutta. :) Sitä ällöttää kun sen hampaita kokeillaan.

    Mun tarkoitukseni ei missään nimessä ole hyökätä ketään vastaan, mutta muistetaanhan kaikki, että asioilla on varmasti toisetkin puolet. :)

    Ps. Mä tiedän montakin harmaata tervua, jotka on saaneet H:n värin takia. Menkää koittamaan yhdellekin belgialaiselle tuomarille niin lennätte ulos kun leppäkeihäät. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kiiralle tosiaan tuo, että handleri näyttää hampaat, on ihan uusi juttu. Se on varmasti hieman vetäytynyt siinä vaiheessa. Yksikään läheltä katsonut ei kuitenkaan allekirjoita väittämää siitä että koira olisi ollut todella stressaantunut.

      Poista
    2. Ei kannata yleistää että belgialaiset heittää harmaat pihalle, ei pidä paikkaansa, mutta kyllä, se on tuomarikohtaista kuka antaa huonoa värin puolesta.

      Mielestäni asioihin, jotka on yleisesti otettu puheeksi yleisessä blogissa on asioita johon saa kommentoida, vai onko se niin että vaan ruusut saa tuoda esille?

      Itse en ainakaan millään asteella ole kirjoittanut kommenttejani pahoittaakseni kenenkään mieltä.

      Poista
    3. Sori yleistyksestä, se oli lähinnä humoristinen heitto siitä, että jotkut tuomarit eivät pidä harmaasta, se ei ollut ihan faktatiedoksi luokiteltavaa, pahoittelut. :D

      Toki, mutta jos tällaiset kommentit olisi mun blogiin eksynyt, niin mä olisin rehellisesti ottanut ne nimenomaan pahalla. Ei tarvitse tuoda pelkkiä ruusuja, ei tietenkään, mutta MULLE olisi tullut henkilökohtaisesti hyvin ikävä olo näistä kommenteista, varsinkin jos olisin itse ollut eri mieltä koirani käyttäytymisestä.

      Hyvä ettet tarkoittanut pahalla. :)

      Poista
  6. En usko että kukaan tarkoitti pahalla ;)

    Mutta kirjoittaja ei periaatteessa voi olla mitään varmaa mieltä asiasta kun ei ollut paikalla, itse olin ja kommentoin oman näkökulmani asiasta.

    Pahoitteluni Jenny jos olen pahoittanut mielesi.

    PS. Tää uus ulkoasu on tosi makee!! Kiitän vielä omastanikin, nyt ne on just hyvät :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Kommenttilaatikkoa saa käyttää keskustelupalstana, yhteydenottolomakkeena ja yleisenä purkautumiskanavana.