2. elokuuta 2013

Vielä on kesää jäljellä...


Eipä tässä mitään. Kesän viimeinen kuukausi on lähtenyt käyntiin ja luonto on muuttunut raikkaan vihreästä kellastuneeksi ja kuivahtaneeksi. Loppukesä on käsillä. Miten se kesä aina menee niin nopeasti ohi? En odota syksyn pimeyttä ollenkaan, mutta toisaalta kyllä tämä sää saisi tästä hieman viilentyä. En ole mikään helteiden suurin ystävä. Eikä ole kyllä Kiirakaan.

Onneksi Kiiran juoksut ovat nyt täysin ohi. Kuluneen viikon aikana olen huomannut myös koiran luonteen taas tasaantuneen normaaliksi. Enää ei tarvitse öristä ihan kaikelle. Toki olen myös lisännyt vahvistetiheyttä ohituksiin ja niin edelleen, mutta pääasiassa luulen tilanteen helpottuneen hormonitason palautuessa hiljalleen normaaliksi. Treenaaminenkin on sujunut paljon paremmin nyt, kun Kiiran mielessä on ollut jokin muukin kuin ihanien urosten etsiminen ja kamalien narttujen hätyyttäminen. 

Rally-tokoa minä pääasiassa olen Kiiralle opettanut. Kiiralla on tulevana viikonloppuna ainakin kolme starttia rallissa edessä. Yksi näistä starteista on toivottavasti voittajaluokassa. En kyllä usko ehtiväni opettamaan kaikkea tarvittavaa siihen mennessä. Olen kyllä aloittanut, mutta... noh... kai se ne oppii loppukuuhun mennessä viimeistään. Ericalla on suunnitelmissa ottaa aika monta starttia Kiiran kanssa tässä kuussa.

Muuten meidän päivät ovat sujuneet pääasiassa uiden tai puistoillen. Ja kavereita nähden. Olemme toisin sanoen viettäneet kesää parhaalla mahdollisella tavalla. Muutenkin loppukesä näyttäisi meillä olevan todella täynnä koiramaista ohjelmaa. Kavereita, treenejä ja kokeita. Pitäähän sitä nyt ennen koulun alkua ottaa kaikki ilo irti vapaasta ajasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Kommenttilaatikkoa saa käyttää keskustelupalstana, yhteydenottolomakkeena ja yleisenä purkautumiskanavana.