6. kesäkuuta 2013

Hiljaisia hellepäiviä

Ulkona on kolmekymmentä astetta lämmintä ja sisällä yhtä paljon. Nämä opiskelijamörskät, paremmin tunnettu Kulomäen pahvitaloina, muuttuvat tällaisilla säillä tuskallisen kuumiksi. Kiira ja minä olemme viettäneet hiljaiseloa tuulettimen ääressä. Ulos ei voi mennä kuin aamulla ja illalla - ja siltikin tulee hiki jos hiemankin liikkuu. Ärsyttäviä ilmoja nämä tällaiset vaikka muuten tykkään kesästä kyllä. Mökilläkin olin monta päivää viime viikolla.

Kuumuus uuvuttaa Kiiraa selvästi. Se pääasiassa nukkuu kotona mahdollisimman viileässä paikassa, eikä vaikuta edes levottomalta, vaikka lenkit ovat nyt parina päivänä jääneet todella vähille. Eilen keskiyöllä kävimme kuitenkin ulkona treenaamassa ja juoksemassa. Oli muuten silti kuuma. Treenaaminen sisälsi yöllä hieman liian korkean tokoesteen ja vauhdikasta seuraamista. Pääsi Kiira myös juoksemaan agipuomiakin. 


Uimassa on myös käyty todella usein. Kiira on siitä helppo koira, että sen kanssa voi mennä ruuhkaisellekin rannalle olematta huolissaan siitä, että se säntäisi moikkaamaan kaikkia ihmisiä ja koiria. Kiira on liian kiinnostunut kepeistään. Ainoa mikä Kiiran kanssa tuottaa tällä hetkellä ongelmia on rannalla juoksevat ja kiljuvat lapset. Jossain määrin myös muut nopeasti ja yllättävästi liikkuvat asiat ovat nyt alkaneet kiinnostaa Kiiraa. Ehkä se saalisvietti sieltä viimeinkin heräilee? Tosin olenko minä sitä herätellytkin tässä kaikkien keppileikkieni avulla?

Joka tapauksessa Kiira menee haukkumaan näitä oudosti liikkuvia asioita. Tulee yleensä ensimmäisestä käskystä pois ja jos mitenkään vain ehdin ennakoida, se ei karkaa käskyn alta haukkumaan, mutta jos olen liian hidas, ja Kiira ehtii jo lähteä juoksemaan, se ei käänny takaisin kesken matkan. Se kääntyy vasta päästyään haukkumaan pariksi sekunniksi kohteensa luokse. Vielä ei ole napannut kiinni, mutta välillä se on ollut niin kiihtyneenä, että olen kyllä joutunut todella jännittämään, että ei näykkisi paimentamiaan persauksille. 

Tästä voisi vaikka ottaa projektin tälle kesälle. Pitäisi jaksaa väsätä joku koulusussuunnitelma. Ennen sitä kuitenkin olisiko lukijoilla jotain vinkkejä tai huomioita? Ja jos joku nyt vetää herneet nenään siitä, että kirjoitan asiasta melko kevyesti niin voin kertoa jo valmiiksi, että eläinten kouluttaminen on minusta kivaa ja siksi kirjoitan siitä positiiviseen sävyyn. En minä silti suhtaudu ongelmiin välinpitättömästi tai vähättelevästi. Olen vain sitä mieltä, että eläinten kanssa puuhatessa ongelmia tulee vastaan aina silloin tällöin, eikä ranteita kannata viiltää auki joka kerta. Suhtaudun mieluummin niihin mielenkiintoisina haasteina. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Kommenttilaatikkoa saa käyttää keskustelupalstana, yhteydenottolomakkeena ja yleisenä purkautumiskanavana.