17. huhtikuuta 2013

Ruokaleikkejä koiralle

Luonnossa eläimet käyttävät suurimman osan ajastaan ruoanhankintaan. Täällä kotioloissa niiden ei yleensä tarvitse tehdä mitään ruokansa eteen. Se tulee tasan samaan aikaan joka päivä ja sen syömiseen käytetään muutama minuutti. Siitä tulee koiralle nopeasti todella tylsää. Tämän takia kaikkien vankeudessa elävien eläinten virikkeistäminen ja aktivoiminen olisi todella kannattavaa. Jos et tiedä mitä virikkeistäminen on ja kuinka se eroaa aktivoinnista niin suosittelen lukemaan tämän artikkelin. Tässä tekstissä minä keskityn kertomaan miten minä pidän ruokailun mielenkiintoisena koiralleni. 


Meillä siirryttiin aikanaan nappulalta raakaruokintaan pääasiassa siitä syystä, että näin miten paljon paremmin ruoka maistui koiralleni. Sen sijaan, että Kiira olisi löntystänyt ruokakupille tylsistyneenä, se tuli nyt innoissaan katsomaan mitä sieltä löytyisi. Koira nauttii uusista mauista ja hajuista siinä missä ihminenkin. Onhan se utelias eläin. Väitän että erilaisiin ruokiin tutustuminen ja niiden maisteleminen on koirallekin miellyttävää. 

Olen sitä mieltä, että syöminen on niin oleellinen osa lajin kuin lajin elämää, että olisi väärän tehdä siitä väkisin tylsää. Nappula-aikaan meillä syötiin nappulat melkein aina lattialta pitkin poikin asuntoa, mutta en kokenut sen olevan tarpeeksi virikkeistävää, joten siirryin ruokkimaan koiraani raa'alla. Luiden parissa petoeläin saa todella käyttää purukalustoaan siihen mihin se on tarkoitettukin. 

Sanomattakin selvää, että isot luut ovat todella hyvää tekemistä koiralle, sillä niissä menee yleensä todella pitkään. Kiiraa luiden syömisen selvästi rentouttaa. En kuitenkaan kannata sellaista ruokintalinjaa, joka koostuisi pelkästään lihaisista luista, sillä en jaksa uskoa luussa olevan paljoakaan ravintoa. Purukalustolle voi kuitenkin antaa töitä muillakin tavoilla. Eilen esimerkiksi meillä syötiin kokonainen kana sisäelimineen. Siinä oli Kiiralle puuhaa pitkäksi ajaksi kun se ihmetteli miten saisi eläimen syötyä. Olen myös melko usein ostanut sisäelimiä kokonaisina.

Raakaruokinnastakin saa toki tylsää mikäli siitä tekee tylsää. Jauhelihamössö aamulla ja kanansiipiä illalla on aivan yhtä yksipuolista kuin nappularuokintakin. Sen sijaan mikäli joskus antaa jauhelihan jäisenä pötkönä tai kongiin piilotettuna tulee ruoasta heti yllätyksellisempää. Hienoksi jauhetun lihan sijasta kannattaa myös välillä ostaa palalihaa tai grossilihaa erilaisen koostumuksen takia. Hauska kesäelikki meillä on jäädyttää vähän ruokaa isohkon jääpalan sisään. Koira saa tästä yhtä aikaa juotavaa ja tekemistä.

Yksinkertainen tapa aktivoida koiraa ruoalla on antaa sille joskus raaka kananmuna leikittäväksi. Tämä toki on sotkuista puuhaa, mutta mikäli on takapiha, rikkinäinen kananmuna tuskin haittaa kauheasti. Kiira saa myös silloin tällöin porkkanoita nakerrettavaksi. Olen minä tosin myös antanut Kiiralle silloin tällöin salaatinlehtiä, omenanviipaleita ja muita hieman erikoisempia ruokia ihan vain maisteltavaksi ja tutkittavaksi.

Meillä ei myöskään laiteta pahvilaatikohin pelkästään nameja vaan kanankaulatkin joutuu välillä kaivamaan esiin erilaisista pahvipiiloista. Minulla on myös mökillä tapana avata ovi ja heittää Kiiran luut niin pitkälle pusikkoon kuin vain jaksan. Koira saa tekemistä etsiessään sitä sieltä. Taitaville etsijöille voi myös etukäteen käydä piilottamassa luut ulos. Mikäli sotku ei haittaa, voi ruokaa tietenkin piilottaa myös sisällä eri paikkoihin. 

Yllättävää on se, että yleensä sellainen ruoka, jonka eteen on joutunut työskentelemään, maistuu paremmalta kuin ilmaiseksi saatu ruoka. Olen huomannut saman muissakin eläimissäni.  Vankeudessa elävä eläin valitsee usein ilmaisen ruoan sijasta sen, jonka eteen joutuu hieman tekemään töitä. Samoin pahankin ruoan arvo nosuee, kun sen eteen on joutunut tekemään töitä. Kasvismössötkin ovat meillä maistuneet yhtäkkiä hirveästi paremmilta kun se tarjotaan palkaksi tempuista.

Itse pidän toisin sanoen virikkeistämistä yhtenä tärkeimmistä asioista kaikkien eläinten hoidossa. Se on myös pääsyy siihen minkä takia meillä siirryttiin raakaruokintaan. En kokenut nappularuokinnalla olevan tarpeeksi mahdollisuuksia virikkeistämiseen. Mutta kuten sanottu raakaruokinnastakin saa halutessaan tylsää. Mielestäni ei suinkaan ole surullista kuulla nappulaa syövistä koirista, vaan minusta on ainoastaan surullista kuulla koirista, jotka eivät saa toteuttaa mitään lajityypillistä toimintamallia ruoan hankkimiseen ja sen syömiseen. Laita koirasi tekemään töitä ruokansa eteen. 

3 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen postaus, täyttä totta kyllä joka sana :)
    Nita syö 50/50 ruokaa, joskus nappulat tuosta piiloitettuna, lihaa kongissa ym. Olen yrittänyt vaihtaa lihamössöä lihaiseen raakaan luuhun, mutta Nita vetää vatsan ihan sekaisin kokonaiseksi viikoksi (pitää viedä yölläkin ulos) pienestäkin raakaluusta. Kuivatuissa ei ole ongelmaa..

    Muuten siirtyisin raakaruokintaan, jos mainitsemani ongelma olisi poissa ja pakastin tilaa olisi :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on sama ongelma Tuulin kanssa, vetää rakkaluista mahan ihan sekaisin :/

      Poista
    2. Olen kuullut muistakin, joilla olisi tuo sama ongelma. Se on kyllä kurja. :( En tiedä auttaisiko järjestelmällinen luuhun totuttaminen? Ensin vain ihan pieniä määriä jauhettuna muun lihan seassa? Toisaalta pureskeltavaa ja muuta tekemistä voi antaa esim. juuri kongienkin muodossa.

      Poista

Kiitos kommentistasi! Kommenttilaatikkoa saa käyttää keskustelupalstana, yhteydenottolomakkeena ja yleisenä purkautumiskanavana.