3. maaliskuuta 2013

Laumahierarkia

Yksi useamman koiran omistamisen parhaista puolista on ainakin omasta mielestäni niiden keskinäisten suhteiden tarkkailu. Välillä minä menenkin lenkille ihan vain katselemaan koirien keskinäistä kommunikointia. Itse olen myös onnekas siinä, että kaikki koirani tulevat toimeen keskenään, eikä mitään ongelmia ole vielä tullut.

Meidän perusjengiin kuuluu neljä koiraa; kastroitu uros Prinssi, nuori narttu Kiira sekä alle vuoden vanhat juoniorit Samba ja Neira. Kaikki koirat on todella nuoria. Tämä meidän lauma poikkeaa monen muun laumasta myös siinä suhteessa että kaikki lauman jäsenet eivät suinkaan elä saman katon alla. Kiira ja Neira asuvat minun ja kämppikseni kanssa Prinssin ja Samban asuessa äitini luona. Nämä neljä koiraa näkevät sen verran usein kuitenkin toisiaan että uskon niiden kyllä kokevan yhteenkuuluvuutta sen verran että voimme puhua laumasta.

Kiira ja Prinssi ovat ystäviä. Näiden kahden välillä ei ole oikeastaan koskaan ollut minkäänlaista kinaa tai riitaa. Joskus leikki toki kiihtyy niin villiksi, että Prinssillä palaa pinna, mutta muuten näiden kahden yhteiselo on aina ollut tosi mutkatonta. Kiira seuraa Prinssiä kaikkialle. Prinssillä ja Samballa on oikeastaan hyvin samanlainen suhde kuin Kiiralla ja Prinssilläkin. Kiharat tulevat loistavasti toimeen keskenään, mutta Prinssi on se, joka pistää pelin poikki nuoremman riehaannuttua.

Kiiran ja Samban suhde sen sijaan on hyvin mielenkiintoinen. Jos tytöt keskenään leikkivät niin se on hellää painia lattialla, koska juoksuleikkeihin kokoero on liian suuri, mutta harvoinpa noita kahta näkee leikkimässä. Samba myös selvästi kokee Ktiiran jonkinlaisena uhkana ja se mielisteleekin tätä nuolemalla tämän suupieliä ylitsevuotavalla ystävällisyydellä. Se on varmaan oppinut varomaan Kiiraa, sillä Kiiralla menee aika nopeasti hermot sen riehumiseen, eikä Kiira epäröi palauttaa pentua järjestykseen. Vasta ihan viime viikkoina on Samba alkanut pitää puoliaan ja vahtimaan resurssejaan. Enää se ei epäröi murista edes Kiiralle saadakseen pitää lelunsa.


Entäpä miten kämppiksen Neira mahtuu tähän kuvioon? Kiira ja Neira ovat parhaita ystäviä. Neira on ihan pikkuisesta asti puolustanut ruokaansa, mutta koska koirat syövät eri tiloissa, ei sekään enää aiheuta riitoja, joten oikeastaan paimenet elävät sulassa sovussa. Kiira ja Neira leikkivät keskenään todella paljon. Kun tähän kaksikkoon tuo mukaan Prinssin, liittoutuvat paimenet keskenään ja alkavat jahdata Prinssiä yhdessä. Yhdessä vaiheessa pistin pelin aina poikki, kun tämä Prinssin kiusaaminen alkoi, mutta koska Prinssi näyttää niin tykkäävän tyttöjen huomiosta, olen antanut kolmikon leikkiä. 

Neira ja Prinssi sen sijaan eivät koskaan leiki kahdestaan. Oikeastaan Prinssi ei ole koskaan oikein pitänyt Neirasta. Neira on sen mielestä ärsyttävä. En tiedä mikä siinä on, mutta Neira on aika monen koiran mielestä selvästikin kummallinen, joten kai se sitten on sellainen omituinen lapsi, jota kukaan ei oikein ymmärrä. Paitsi Samba. Kiharaprinsessa pitää Neirasta todella paljon. Pennut ovatkin kasvaneet yhdessä, joten ei tuo taida olla ihmekään, että ne tulevat niin hyvin toimeen.

Meidän nelikko tulee toimeen oikein hyvin. Mitään sen suurempaa kinastelua resursseista ei ole. Ainoastaan Kiiran ja Samban suhteen kehitystä odotan hieman jännityksellä. Koska tähän laumaan kuuluu todella nuoria koiria, voi tilanne koska tahansa kääntyä päälaelleen, mutta tällä hetkellä ainakin näyttää hyvältä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Kommenttilaatikkoa saa käyttää keskustelupalstana, yhteydenottolomakkeena ja yleisenä purkautumiskanavana.