2. tammikuuta 2013

Raketteja ja teinejä


Meillä uusivuosi vietettiin äidin luona kokoonpanolla Neira, Kiira, Samba ja Prinssi. Porukoiden talossa on paljon hiljaisemaa ja rauhallisemaa kuin tässä minun ja kämppiksen pahvitalossa. Opiskelija-asuntojen ulkopuolella on todella meluisaa uudenvuodenaattona. Ajattelimme, että on aivan turhaa säikytellä koiria yhtään enempää, joten siiryimme pahimman paukuttelun ajaksi rauhallisemmille kulmille. 

Kukaan koirista ei kuitenaan reagoinut paukutteluihin millään tavalla. Neira ja Samba eivät edes huomanneet niitä vaan olisivat ainoastaan tahtoneet telmiä takapihalla. Prinssikään ei korviaan lotkauttanut raketeille. Kiira oli joukosta ainoa, joka selvästi huomasi, että jotakin on tekeillä. Ei Kiirakaan tosin vaikuttanut erityisen pelokkaalta vaikka hakeutui kyllä rauhallisiin ja hiljaisiin paikkoihin nukkumaan, eikä halunnut mennä ulos paukkeen kuullessaan. 

Kovin ylpeä olen etenkin naskaliprinsessastani. Eihän se edes huomannut ulkona olevaa pauketta! Koskaan Samba ei ole pelännyt mitään ääniä, alustoja tai paikkoja, joten uusivuosi ei yllätänyt minua, mutta olen kuitenkin erittäin tyytyväinen. Muutenkin totesin itsekseni uutenavuotena, että naskaliprinsessastani on kasvanut jo ihan oikea iso tyttö. Tänään Samsam täyttää seitsemän kuukautta. Sisäsiisteys ja peruskäskyt alkavat olla hallinnassa. Edes ne korvakarvat eivät enää tuota ongelmia. 

Ei se kuitenkaan peloton tai täydellinen ole - Samba on epävarma vieraiden koirien kanssa. Se ilmenee pöhinänä ohitustilanteissa lenkillä ja omistajan jaloissa piilotteluna koirapuistossa. Samban keskittyskykykään ei vielä ole aivan parhaimmasta päästä. Se on hurjan älykäs, ei sillä kauaa mene hoksata tempun ideaa, mutta ei se oikein malta keskittyä kuin muutaman toiston ajan. 

Joka tapauksessa jätän nyt naskalikuulumiset -tunnisteen taakseni. Se käsittää sitten Samban pentuajan vuonna 2012. Tästä eteenpäin Samba ei ole enää blogissa virallisesti kiharapentu vaan teinikihara. Eli jäämme  nyt odottamaan tämän piraijan murkkumörköilyjen alkamista. 

 

6 kommenttia:

  1. Samba vaikuttaa aika samanlaiselta kuin Femma. Meillä on vähän samaa ongelmaa vieraiden koirien kanssa (tosin vain pienien), koska serkkuni koirat hyökkäsivät Femman kimppuun ja ennenkuin ehdin paikalle niin neiti pelästyi kamalasti. Kyllä Femma nopeasti alkujännityksestä tokenee, mutta kurja tälläinen takaisku ennen niin sosiaalliselle koiralle...Isot koirat ei sitten jännitä ollenkaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samba puolestaan ei ole juurikaan päässyt tapaamaan pieniä koiria eli sen ainoat kokemukset muista koirista ovat isot koirat. Ei ihme jos aina vähän jännittää, kun on oppinut, että jää herkästi jalkoihin. Samban pitäisi varmaan toisin sanoen saada hyviä kokemuksia toisista penistä koirista. Femma ja Samba voisivat olla hyvää seuraa toisilleen. :D

      Poista
  2. Täällä onkin kivan näkönen blogi:) Jäänpäs seuraileen(:

    http://aapofoxi.blogspot.fi/

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Kommenttilaatikkoa saa käyttää keskustelupalstana, yhteydenottolomakkeena ja yleisenä purkautumiskanavana.