22. marraskuuta 2012

Treenaamattomuutta ja tottelemattomuutta


Me emme ole tehneet mitään aikoihin. Yllä olevat kuvat kertovat kaiken oleellisen siitä miten päivämme ovat pääasiassa kuluneet. Me olemme laiskotelleet. Okei, no, koirakavereita on nähty aika paljon, mutta treenirintamalla on ollut aikalailla kuollutta. Ja raskaatkaan lenkit eivät ole Kiiralle tarpeeksi aktiviteettia. 

Liika energia ei näy kotona riehumisena vaan se näkyy muuten huonona käytöksenä. Minun pitäisi muistaa, että jos en kanavoi sen ajattelua johonkin rakentavaan, se alkaa käyttää aivojaan itse. Ja Kiiran aivojenkäytön lopputuloksista en ole ennenkään pitänyt. Kiirahan osaa avata ovet, kaapit ja lelulaatikon. Se osaa ilmoittaa vesikupin tyhjyydestä heittelemällä sitä ympäriinsä. Se osaa myös varastaa kaninhäkistä pupuille tarkoitetut kepit itselleen. 

Mitkään näistä eivät kuitenkaan ole kovinkaan häiritseviä tapoja. Häiritsevää on se, kun Kiira alkaa käyttää niitä omia aivojaan ulkona yrittäessään päätellä miltä kaikelta pitäisi puolustautua. Ja Kiiran aivothan ovat sitä mieltä, että kaikelle kannattaa pöhistä ihan vain varmuuden vuoksi. Etenkin niille kannattaa pöhistä, jos Samba tai Neira ensin aloittaa haukkumisen, sillä puolivuotiaat pennut ovat loistavia arvioimaan asioiden pelottavuutta. Niitä kannattaa uskoa. 

Eilen otin kuitenkin viimein itseäni niskasta kiinni ja lähdin tokoilemaan Kiiran kanssa. Tarkoitus oli kartoittaa hieman missä vaiheessa meidä aloliikkeet todellisuudessa ovat. Tein kaikki liikkeet vuoronperään palkaten ainoastaan kerran liikkeen lopussa. Yllätyin itse asiassa miten hyvin treenit menivät. Häiriönä olivat ohi ajavat autot sekä kävelevät koirat ja ihmiset. Koiraa Kiira katsoi, mutta ei muuta. Hyvä tyttö! 

Hihnassa seuraaminen meni yllättävän hyvin! Kontakti pysyi ja olemus oli innokas. Hihnassa seuraa muutenkin yleensä paljon paremmin. Vapaana seuratessa Kiira oli taas perus lahna. En kyllä muuta odottanutkaan, sillä arvelinkin sen reagoivan näin palkan puuttumiseen. Kiira on tottunut näkemään palkan (nami kädessä, patukka taskussa) eli palkka pitäisi nyt ihan todenteolla saada häivytettyä pois. Miten minä oikein olen opettanut tämän seuruun ylipäätään? En muistaakseni mitenkään. Ja siltä näyttääkin. 

Liikkeestä maahanmenossa jäi seisomaan. Vasta toisella käskyllä meni maahan. Muuten koiralla oli hyvä suora asento, eikä se ennakoinut sivulle nousemista. Liikkeestä seisominen sen sijaan onnistui loistavasti. Se onkin meidän yksi vahvimmista liikkeistämme. Liike onnistuu aina - paitsi silloin kun Kiira menee maahan. Jäävien sekoittaminen onkin yksi Kiiran jaloimmista taidoista.

Luoksetulo meni oikein hyvin. Kerrankin jäi istumaan paikoilleen yhdellä käskyllä! Muuten luoksetulo oli tavalliseen tapaansa hidas. Paikkamakuu puolestaan meni oikein hyvin. Kiira makasi kuin tatti kaksi minuuttia. Mutta tällaiselle lahnalle paikkamakuu on ymmärrettävästikin helppo liike. 

Tänään olikin sitten rästitunti Virikkeessä. Teimme hyppyä. Kiira teki kaiken erittäin laiskasti, mutta  muuten oikein taitavasti. Se steppaa esteen takana edelleen silloin tällöin, mutta tänään saimme pari virheetöntäkin toistoa aikaiseksi. Loistavaa. Este edistyy hyvin.

Minun täytyy nyt vain ottaa itseäni niskasta kiinni ja ruveta ihan kunnolla taas treenaamaan. Jos sitä vaikka pääsisi keväällä jo kisaamaan. Katsotaan kauan tätä tokoinspiraatiota toisin sanoen kestää. Jää nähtäväksi. Onnistuneiden treenien kunniaksi meillä vietetään loppuiltana kuitenkin yllä olevien kuvien merkeissä taas. Peittojen ja tyynyjen alla laiskotellen. 

2 kommenttia:

  1. Sulla on aivan ihana ulkoasu blogissa! :) Koiratkin tosi kauniita kaikki!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Kommenttilaatikkoa saa käyttää keskustelupalstana, yhteydenottolomakkeena ja yleisenä purkautumiskanavana.